Lukas Korpelainen Sosiaaliliberaali yhteiskuntavaikuttaja Helsingistä. Blogissani kerron, miten maailma ja hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan, tule mukaan keskusteluun!

Yhteiskuntasopimus – väärin käytetty sana

Yhteiskuntasopimus on Rousseaun 1700-luvulla kehittämä käsite, joka viittaa teoreettiseen sopimukseen henkilön ja muun yhteiskunnan ja valtion välillä. Sana kuvastaa loogisesti sen sisältöä. Suomessa on sanaa kuitenkin joskus käytetty politiikassa myös aivan muussa merkityksessä, ja se pomppaa esille edelleen silloin tällöin. Juuri nyt se on ollut esillä paljonkin Sipilän hallitustunnustelujen yhteydessä.

Siinä merkityksessä, kuin Suomessa jotkut poliitikot ovat sitä käyttäneet, yhteiskuntasopimuksella viitataan sopimuksiin, joita tekee kolmikanta, siis (hallituksen lisäksi) työmarkkinajärjestöt: perinteiset työntantajat ja perinteiset palkansaajat.

Ja tämä ärsyttää minua suunnattomasti.

Työmarkkinat ja työnteko eivät ole yhtä kuin koko yhteiskunta, joten on nurinkurista liittää sanojen tasolla työmarkkina(järjestö)sopimukset koko muuhun yhteiskuntaan. Erityisen härskiä sanan (väärin)käytöstä tekee se, että perinteiset työmarkkinajärjestöt edustavat yhä vähenevissä määrin kaikkia suomalaisia työtä tekeviä ja yrittäjiä, työttömistä puhumattakaan. (Ja kyllä, kolmikanta pitäisi lopettaa demokratiaa halventavana. Kirjoitan siitäkin joskus.) Eli ei, kyseessä ei ole mikään yhteiskuntasopimus, vaan vallassa olevien etujärjestöjen keskinäiset lehmänkaupat. Näin käytettynä termi on doublespeakia.

Lyhyesti: Yhteiskuntasopimus-sanan väärinkäyttö pitää lopettaa epä-älyllisenä, se pitäisi pistää säkkiin ja hukuttaa Korpilampeen. Myös sanaa väärin käyttäviin poliitikkoihin tulee suhtautua varauksella. Parempi sana kolmikannan keskinäisiin sopimuksiin olisi työmarkkinasopimus tai korporaatiosopimus.

(Alkuperäinen kirjoitus: http://korpelainen.fi/2015/04/28/yhteiskuntasopimus/)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Täysin samaa mieltä kirjoittajan kanssa.

"Yhteiskuntasopimus" on eliittipiirien keskinäinen kartelli. Yrityselämässä kartellit on kriminalisoitu. Oikeuden päätöksillä kartelleista määrätäämn isoja sakkoja ja yrityksiä kaatuilee kartellihölmöyksien takia.

Kuinka ihmeessä politiikan kentällä kartelleja varta vasten tavoitellaan ja vielä valtiovallan toimesta! Ketkä tässä kartellissa olisivat mukana: tavanomaiset työmarkkinajärjestöt ja niiden lisäksi tällä kertaa kai MTK, ehkä Kuntaliitto, siinäköhän kaikki. Nimenomaan tietyt eliittipiirit, hyväosaisten etujärjestöt. Näiden sopiminen etujensa keskinäiseksi jakamiseksi on isku ja rikos poliittista demokratiaa kohtaan (vaikka sekin on sinänsä melko vähämerkityksinen).

Raimo Sailas on mahduttanut tämänpäiväiseen HS-kolumniinsa sanan vallankaappaus. Vuoden 1968 Liinamaa-sopimuksella sovittiin ties minkälaisista yhteiskuntapoliittisista asioista (mm. työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksun verovähenteisyys = peitelty korruption muoto), jotka ovat sittemmin olleet monilta osin tuhoisia.

Käyttäjän PetriLariSalo kuva
Petri Salo

Hyvä avaus Lukas Korpelaiselta. Erinomainen komentti Kahelinin Juhanilta. Toivottavasti keskustelu ja kirjoittelu koko kuvan selville saamiseksi jatkuu.

Ei liene demokratian ja perustuslakimme mukaista, että samat henkilöt ja organisaatiot käyttävät, niin sanotusti paikkoja vaihdellen lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa?

Onko tuo edellinen faktaa vai fiktiota? Tässä yksi lähestymiskulma liittyen lakisääteisen vakuutus- ja sosiaaliturvan piiriin: https://suomi2017.wordpress.com/2014/06/11/kanava-2/

Ja mikäli tuntuu, että tämä kommenttini on väärässä yhteydessä, niin sen voi vapaasti poistaa.

Niko Sillanpää

Lukas on yksiselitteisesti oikeassa tässä asiassa. Yhteiskuntasopimus on laajempi käsite kuin Sipilän käyttämässä merkityksessä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Nykypoliitikkojen mukaan yhteiskunnassa ei ole muuta kuin rahaa.

Ei varsinkaan ihmistä.

Yhteiskuntapolitiikasta on tullut pelkkää talouspolitiikkaa.

Niko Sillanpää

Hyvä niin. Jos ei ole sitä resurssia (rahaa), ei voida tehdä sitä "ihmispolitiikkaakaan".

Käyttäjän RogerB kuva
Alexander Holthoer

Mistä lähtien raha on resurssi? Sehän on sopimus ja mitta, aivan kuten senttimetrit työmaalla. Rakentaminen on mahdollista vaikka hieman vaivalloista, kunnes otetaan joku toinen mittatikku käyttöön...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #8

Raha nimenomaan ei ole mitta kuten senttimetrit työmaalla.

Lue: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123703-raha...

Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #8

Se on nyt tässä arvon eli tuotannon mitta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #10

Ei ole. Lue nyt aikasi kuluksi tuo kirjoitus siitä, mitä raha on. Jos siinä on jotain virheitä, kerro minullekin. Keskkustelua voi edelleen käydä ao. sivulla.

Käyttäjän IiroKoppinen kuva
Iiro Koppinen

Lyly ja kumppanit eivät halua nähdä realiteetteja.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Ärsytyksesi aiheesta löytyy hyvä analyysi Eric Blairin teoksesta "1984".

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

""Yhteiskuntasopimus on Rousseaun 1700-luvulla kehittämä käsite, joka viittaa teoreettiseen sopimukseen henkilön ja muun yhteiskunnan ja valtion välillä. Sana kuvastaa loogisesti sen sisältöä. ""

Tämän blogistin kirjoitelmassa jokseenkin kaikki vaatisi korjausta, paitsi kirjoittajan motiivi, joka sekin vaatisi korjausta, jos tarkoituksena on vain purkaa ärsyyntymistä väärän käsitteidenkäytön johdosta.

Mainittu Rousseau sijoittaa visionsa "yhteiskuntasopimuksesta" kauas aikojen alkuun, ihmissuvun aamuhämärään, jolloin yksilöt hänen mukaansa sopivat keskenään siitä että yhteenliittyminen on järkevää. Tämä kuviteltu sopimus tehtiin vapaaehtoisesti, mutta se tarkoitti todellisuudessa sitä, että yksilöt alistuvat vapaaehtoisesti valtion tahtoon.

Sillä "valtio" oli Rousseaulle kuten muillekin aikalaisille jonkinlainen Suuri Yksilö, siis Yhteiskuntaruumis, sanokaamme että Korpus josta ei ole pitkä matka korporaatioon. Sillä oli jopa oma tahto, niin sanottu "yleistahto".

Tällainen valistusvuosisadalla vallinnut käsitys jonkinlaisesta aivan omaehtoisesta valtioruumiista seurasi suoraan uudella ajalla jatkuvasti vahvistuneesta individualismista. Jos psykohistoriallisia termejä viljellään, kyseessä oli heräävän yksilöidentiteetin projektio yhteisötasolla.

Valistuksen ihmiskuva oli varsin alkeellinen ja todellisuudentajuton. Ajan henkeä seuraten se oli varsin yli-ihanteellinen. Esimerkiksi tämä mainittu valistusfilosofi Rousseau asetti pohjat kokonaiselle uudelle tiedonalalle, kasvatusopille, kirjallaan "Emile", jossa kuvasi seikkaperäisesti miten ihminen voi ihan itse kasvattaa itsensä pikkuvauvasta aikuiseksi käyttäen yrityksen ja erehdyksen metodia.

Valistusajan ihmiskuva esitti todella "vapaata" ja itse omat valintansa tekevää yksilöä. No, kasvatustiede on toki kasvanut irti kaikista Emile-harhakuvista, mutta samaan aikaan opillisia muotojaan saanut talousajattelu elättää yhä vieläkin valistuksen ajan harhaa "vapaasta toimijasta".

Talousajattelu on uudella ajalla kategorisoituneiden ja omat suureensa ja mittayksikkönsä kehittäneiden erityistieteiden joukossa ainoa, joka jäi jo lähtökuopissa ptolemaiolaiselle kannalle. Eli talous"tieteessä" realiteetit asetetaan talousmaailman keskipisteestä, niin sanotusta "taloudellisesta toimijasta" käsin. Tällainen lokatiivinen perusjäsennys estää empiirisille tieteille ominaisen objektivaation.

"Raha" yrittää olla yhtä aikaa sekä suure että mittayksikkö onnistumatta kummassakaan. Talousajattelun yritys apinoida tieteiden malleja epäonnistui surkeasti. "Rahassa" jäikin elämään keskiaikainen, pohjimmiltaan uskonnollislaatuinen kaikkivoipaisuuskuvitelma, joka numeerisessa objektivaatiossa noituu ymmärryksemme näennäseksaktiudellaan.

No niin. Mitä siis pitäisi sanoa yleensä Rousseausta, valistusajasta ja sieltä kotoisin olevasta, historiallisesti aivan harhaisesta talousajattelustamme? Ehkä voisimme sanoa, että tekivätpä oman paikallissarjamme mutapainipoliitikot mitä tahansa, taidan toistaa: mitä tahansa, sillä ei ole paljoakaan merkitystä yrityksessä jotenkin korjata tai oikaista nykyisiä talousvaikeuksia.

Kaikki maailman talousvaikeudet johtuvat talousjärjessä jo alunperin olleista valuvirheistä, jotka nyt historiallisesti täydellistyessään ovat irrottaneet rahatalouden reaalitaloudesta niin että kaikki järkiajattelun normaalisti mahdollistama asiahallinta on tullut mahdottomaksi.

Numerot ovat menneet omia teitään, rahajärjestelmä ja pankkijärjestelmä ovat sulaneet yhteen, eikä mitään pätevää raha-auktoriteettia voi olla.

Maailmassa on tällä hetkellä valtioilla, muilla julkistalouksilla, yrityksillä ja yksityisillä niin sanottua "velkaa" yhteenä noin kaksisataa tuhatta miljardia euroa. Se on noin viisituhatkertainen määrä siihen nähden mitkä ovat reaaliset velanmaksumahdollisuudet. Kukaan ei tule koskaan maksamaan maailman "velkoja" kenellekään takaisin.

Ja kaikki tämä on siis tehty "järjen" nimissä. Tilanne on vähän samalainen kuin ydinasevarastojen kokoaminen kilpavarustelun aikaan. Stephen Hawking laskeskeli 80-luvulla, että varastoissa oli ydisaseita niin paljon, että räjäytettiinpä ne missä päin maapalloa tahansa, niiden ilmakehään aiheuttama säteily olisi riittänyt tappamaan jokaikisen ihmisen 16 000 eri kertaan.

Mutta sotilaat vaativat varustelua "uskottavuuden" nimissä. Aivan samoin nykyiset taloususkonnon talousmilitantit vaativat valtioita leikkaamaan köyhiltä sosiaalituet ja yksityistämään kaikki "tuottavat" toiminnat nimenomaan "uskottavan" velanmaksukyvyn nimissä.

Se on aivan täydellistä järjettömyyttä. Mutta mitäpä ei "vapaa toimija" olisi tehnyt ja tekisi todistaakseen liberaalin "vapautensa"?

Käyttäjän LukasKorpelainen kuva
Lukas Korpelainen

Osaatkin ehkä jo arvata, että kyse ei ole vain henkilökohtaisesta ärsytyksestä kielipoliisina, vaan siitä, että kieli on myös vallankäytön väline, ja kun auktoriteetin omaavat poliitikot käyttävät kieltä vääristääkseen merkityksiä ja huijatakseen kansaa, on syytä älähtää asiasta.

Mielenkiintoista analyysia muuten, vaikka menee ehkä jo aiheen ulkopuolelle.

Kerro toki, jos kirjoituksessa on jotain korjattavaa!

Jyrki Paldán
Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Eli käsityksesi on, että koska vihreitä on vain muutama prosentti äänioiketetuista, ay-liikkeen jäsenmääräkin enää vain vaivoin miljoona, "Loimaan kassan" jäsenmäärä kasvanut (eivät liene usko "yhteiskuntasopimuksiinkaan?) ja sopiminen muutenkin on niin laast siisongia, niin siitä pitäisi johtua kaikenlaisen enemmistön yhteisen nimittäjän hakemisen hylkääminen?

On varmasti totta, että satojen vuosien takaiset ideat rousseauilta ja lockkeilta ovat aikansa hyvää peruskiveä, mutta jos sanoo niiden olevan nykymaailmassa sanoina ja ajatuksina(kin) koskemattomia tai väärinkäytettyjä, on se mielestäni omituinen ajatus. On totta, että olemassa olevat lait ja työehtosopimukset eivät oikein istu joihinkin "uusiin yhteiskuntasopimuksiin", mutta sen torppaaminen onkin sitten ihan oma juttunsa.

Korpilampi oli aikansa hieno innovaatio. Sinipunavihreässä kuplassa itsekin elävänä en haluaisi hukuttaa tai puhkaista kaikkea, mikä yksittäistä filosofian harrastajaa kismittää.

Käyttäjän LukasKorpelainen kuva
Lukas Korpelainen

(Miten liittyy Vihreisiin?) Kirjoituksen pointtihan ei ole kritisoida sopimista tai esim. Eduskunnan päätösten tekoa, vaan kolmikantaneuvotteluista käytettyä vääristävää sanaa. Ja eivät monetkaan kassoihin kuuluvista kuulu niihin siksi, että haluavat yhdistysten tekevän heidän nimissään (ja tietämättään) poliittisia päätöksiä, vaan ihan muista syistä.

Vaikka sana olisi keksitty varta vasten Suomen kolmikantaneuvotteluja varten ilman aiempaa historiaa, olisi se edelleenkin huono sana, joka ei kuvasta sisältöään ja jonka käyttö pitäisi lopettaa. Korpilammesta on jo aikaa ja maailma on muuttunut; kolmikanta ei enää edusta yhteiskuntaa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ompas erikoinen valinta,että löydät yhden sanan mitä lähdet puolustamaan,kun samalla sitten taas pelataan kielipelejä monien muiden sanojen kohdalla etkä koe tarvetta puolustaa niiden alkuperäistä tarkoitusta.

Kovimman inflaation sanana on varmaankin kärsinyt Suomessa tällä hetkellä kannustaminen...toinen on varmaankin tasa-arvo. Kannustaminen tarkoittaa tällä hetkellä pakottamista ja tasa-arvo tasapäistämistä..tai siihen niitä koitetaan vääntää kovasti.Tekona tämä on sama kuin minkä tahansa muun sanan vääntely sen alkuperäisestä tarkoituksestaan..

No..yhtä kaikki.Mielenkiintoisen asiasta tekee,että ne jotka napsii Rousseaulta esimerkiksi vain tuon yhteiskuntasopimuksen ovat niitä kovimpia kielipelien pelaajia. Miksiköhän näin?

Käyttäjän LukasKorpelainen kuva
Lukas Korpelainen

Hyvä huomio! Tuskinpa koskaan voi olla täysin neutraalia kielenkäyttöä. ;) Ja näinhän sitä vuorollaan käydään väittelyä ajankohtaisista käsitteistä. Mielestäni tuo yhteiskuntasopimus vain on aika selkeästi harhaanjohtavaa käyttöä. Ja siis ihan ilman mitään aiempaa historiaakin. Vaikka sana olisi keksitty varta vasten Suomen kolmikantaneuvotteluja varten, olisi se edelleenkin huono sana, joka ei kuvasta sisältöään ja jonka käyttö pitäisi lopettaa. (Esim. juuri se tasa-arvo on huomattavasti moniselitteisempi sana.)

Ps. Rousseau oli lähinnä taustoitukseksi. Piti itsekin tarkistaa, milloin/kenen toimesta sana oli keksitty.

Toimituksen poiminnat

Sivut