Lukas Korpelainen Sosiaaliliberaali yhteiskuntavaikuttaja Helsingistä. Blogissani kerron, miten maailma ja hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan, tule mukaan keskusteluun!

Perustulon elinkustannuslisämalli valittiin Perustulohackin voittajaksi!

Yhdessä Lilja Tammisen ja Simo Raittilan kanssa voitimme ykkössijan Sitran Perustulohackissa työllämme Perustulon elinkustannuslisä.

Yhdessä Lilja Tammisen ja Simo Raittilan kanssa voitimme ykkössijan Sitran Perustulohackissa työllämme Perustulon elinkustannuslisä.

Minun on pitkään ollut tarkoitus kirjoittaa tänne perustulon alueellisen porrastuksen mallista, jota olen pohtinut. 

Tarkoitan tällä perustulon mallia, jolla voisi korvata myös yleisen asumistuen, joka useimmiten jätetään perustulomallien ulkopuolelle. Yleiseen asumistukeen liittyy ongelmia kuten pieniä vuokria korottava vaikutus sekä ansiotulojen kannustinloukku. Alueellisella porrastuksella vältettäisiin tilanne, jossa Helsingissä riittävä perustulo olisi liian antelias maakunnissa tai vastaavasti maakunnissa sopiva perustulo ei riittäisi Helsingissä asumiseen. Alueet olisivat maakuntien kokoluokkaa. Rakenteeltaan mallin voisi tehdä niin, että perustulon perusosa on sama kaikille Suomessa ja sen maksaa valtio, ja alueellinen lisä tulisi alueesta riippuen perusosan päälle. Alueellisen lisän voisi maksaa tulevaisuuden itsehallintoalue, jolloin sillä olisi insentiivi parantaa asuntopulaa ja laskea asumisen hintaa.

Tilaisuus paneutua mallin kehittämiseen ilmaantui kuukausi sitten, kun bongasin Sitran ilmoituksenPerustulohackista. Yhdessä Lilja Tammisen ja Simo Raittilan kanssa kokosimme joukkueen, jolla pääsimme hackiin työstämään mallia. Lilja ja Simo ovat myöskin pohtineet samoja asioita perustulon ja asumisen suhteesta, joten yhteistyö näiden kahden fiksun kanssa-ajattelijan kanssa oli helppoa.

Kymmenen tiimiä kokoontui hackiin viime viikonloppuna 4.-5.3.2016 Helsingissä. Kokemus oli hieno ja innostava, joskin suuren työn tekeminen aikataulun puitteissa teki tiukkaa. Malliin syventyessä sai huomata, miten ajatuksen tasolla toimiva idea voi mennä vaikeaksi, kun tarkastellaan todellisen maailman lukuja. Oli hienoa haastaa ajatteluaan ja keskustella ongelmakohdista mm. Kelan tutkijoiden kanssa, jotka itsekin pohtivat samoja asioita perustulokokeilua valmistellessaan.

Tänään joukkueiden työt julkistettiin Sitran järjestämässä lopputapahtumassa, jossa myös paljastettiin hackin voittajat – meidän joukkueemme sekä Perustulopeli jaetulla ykkössijalla. Olemme tästä hyvin iloisia ja kiitämme järjestäjiä tilaisuudesta!

Työryhmämme tulosten esittely sekä alustava raportti täällä: http://perustulohack.fi/elinkustannuslisa

Tarkoitus on jatkaa mallin kehittämistä, mihin olemme pyytäneet jo Kelan apua.

elinkustannuslisä

(Alkuperäinen blogikirjoitus: http://korpelainen.fi/2016/03/08/perustulohack-elinkustannuslisamalli/)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

On siis Helsinki ja " maaseutu" ?

Reijo Jokela

Asuu maalla Tampereella?
Mitenkähän muuten nuo miljardiluokan menolisäykset aiotaan rahoittaa?

Käyttäjän jussisalminen kuva
Jussi Salminen

Vihreiden perustulomalli on laskettu kustannusneutraaliksi. Jokelan huoli miljardeista on siis täysin turha.

Reijo Jokela Vastaus kommenttiin #4

Voihan kustannusneutraaliuden ymmärtää niinkin, että kun toisten verot kovenevat ja toisille tulee sama määrä vastikkeetonta rahaa, niin kysymyksessä on kustannusneutraali muutos. Mielestäni kustnnusneutraalius tarkoittaisi, että kenenkään tulot/verot eivät kasva, vaan uudistuksen tarkoituksena olisi byrokratian ja työntekemisen esteiden purkaminen.
En todellaokaan näe jotakin yli 100% korotusta opintoetuuksiin kustannusneutraalina, vaikka se rahoitettaisiin miten.

Mitkä seikat ovat tuon vihreiden mallin tulopuolella, eli millä se rahoitetaan?

Käyttäjän jussisalminen kuva
Jussi Salminen Vastaus kommenttiin #6

Hoijaa... Edelleenkin osalla keskustelijoista on täällä hämmästyttävän heikot tiedonetsimistaidot. Lyhyesti perustulon ajatus on, että teknisesti se maksetaan kaikille, mutta hyvin monilta se verotetaan pois, joten he eivät havaitse mitään muutosta nykytilanteeseen. Tietysti tätä voi joku kutsua verotuksen kovenemiseksi, vaikka jonkinlaista luovuutta moinen väite osoittaakin.

Laittamalla Googleen hakusanoiksi "vihreät" ja "perustulo" tulee ensimmäisten tulosten joukossa nämä linkit:

https://www.vihreat.fi/asiat/vihrea-politiikka/tee...
https://www.vihreat.fi/26-vaaraa-vaitetta-perustul...

Toivottavasti nämä vastaavat kysymykseesi riittävästi. Keskustelun kannalta olisi suotavaa, että jos johonkin suuntaan viskoo kritiikkiä, olisi myös jotenkin hajulla kyseisesta aiheesta.

Käyttäjän SeppoTossavainen kuva
Seppo Tossavainen Vastaus kommenttiin #8

Yritetään siis selvittää näitä laskelmia. Vihreiden laskelmassa oli 560 euron kuukausitulo. Vihreiden mallin selostuksessa todetaan, että jos tuloa nostetaan 100:lla eurolla kuussa, niin tuloveroastetta on nostettava. Se tarkoittaa sitä, että jos perustulo olisi 850 euroa, niin vaikutus marginaalituloveroprosenttiin olisi veret seisauttava

Marginaalivero vihreiden mallissa 560 euron tasolla on pienituloisilla 42% ja yli 50000 euron vuosituloilla 50%.

Tässä poimintoja voittajista jä häviäjistä vihreiden oman esityksen mukaisena - lyhennettynä ja yksinkertaistettuna:

Hyötyjiä
- nuoret, jotka asuvat vanhempiensa kotona, tulonsiirto näille on yhteensä yli 500 miljoonaa euroa eli n. 2700 euroa henkilöä kohden vuodessa

- opiskelijat

- pelkkiä pääomatuloja saaneet

- pelkää peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saaneet

Häviäjiä
- työntekijät - heiltä "siirtyy" pois 700 milj. eli keskimäärin työntekijän nettotulot pienentyvät 500 eurolla vuodessa

- työttömät, jotka saavat ansiosidonnaista

Vihreiden laskelma osoittaa tulojen ja menojen tasapainoa, mutta en toistaiseksi pysty luottamaan heidän laskelmiinsa, koska marginaaliveroastetta ei käsittääkseni voi nostaa, ei myöskään paaomatuloveroja tai muita veroja voi nostaa. Myöskään ns. haittaveroja ja maksuja yms. joita vihreiden laskelma sisältää ei voi käyttää perustulon rahoittamiseen.

Vihreiden pitäisi korjata laskelmastaan seuraavia kohtia:
- tuloja ei voi siirtää työssä käyviltä nuorille kotona asuville
- jokaista kotona asuvaa pitää kannustaa lähtemään työhön hankkimaan tuloja
- tulottomia rikkaita työikäisiä ja työkuntoisia pitää kannustaa hankkimaan tuloja ja osallistumaan yhteiskunnan rakentamiseen ja palvelutuotantoon - tulottomille rikkaille ei pidä lähettää rahaa, jota he eivät ole edes pyytäneet
- marginaaliveroastetta ei voi korottaa - se kannustaa vähentämään työntekoa
- perustulon rahoituksen pitää perustua muiden sosiaaliturvamenojen säästöihin ja tuloverojen muutoksiin marginaaliveroastetta muuttamatta
- rahoitusta ei voi ottaa haittaveroina ja ympäristömaksuina - ne maksut tarvitaan muiden asioiden hoitamiseksi
- muut verot tarvitaan muiden asioiden hoitamiseen - niitä ei voi sijoittaa perustulon rahoittamiseen
- valtion pitää kannustaa ja tukea opiskelua
- opiskelijoita ei pidä kannustaa työhön opiskeluaikana maksamalla jopa lisää rahaa ja samalla poistettaisiin rahanjaosta opiskeluvelvoitete

Vihreiden perustulomalli on siis vain ruhtinaallinen viikkorahan korotus hyvätuloisten perheiden nuorisolle. Tämä tulonsiirto - vihreiden oman laskelman mukaisesti - otettaisiin työssä käyviltä ja muilta aktiivisesti yhteiskuntaan ja työhön osallistuvilta.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #6

"Voihan kustannusneutraaliuden ymmärtää niinkin, että kun toisten verot kovenevat ja toisille tulee sama määrä vastikkeetonta rahaa, niin kysymyksessä on kustannusneutraali muutos."

Voihan sen kulutusneutraaliuden saavuttaa myös keskittämällä tulonsiirtoja sinne pieniin tuloluokkiin. Tuolloin ei tarvitse nostaa veroja lainkaan, ainoastaan poistaa hyvätuloisten lapsilisät, eläkkeet ja ansiosidonnaiset. Verojen nostaminen vain taitaa olla se kivuttomampi vaihtoehto.

Käyttäjän NikoHaapaniemi kuva
Niko Haapaniemi

Jep.. Helsinki ja maaseutu... Helsinkiläistä kupla-asumista." Mihin te nuita lehmiä tai kanoja tarvitte kun maito tulee purkista ja kananmunia saa kaupasta. "

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Myönnän heti, että en ole ehtinyt katsomaan tuota ehdotusta. Mutta Helsinki / maaseudun halvemman asumisen kunta asettelu särähtää. Mielestäni perustulon ei pidä olla kustannusperusteinen. Se on (lapsilisän tavoin) kaikille tasamääräinen tuki, joka 'nollautuu' hyvätuloisilla verotuksen kautta. (Sama voisi olla lapsilisänkin osalta käytäntö.)

Jos se on kustannuspohjainen, se on käytännössä tuki kalliille asumiselle (tai jollekin muulle huomioitavalle kustannukselle). Heille, joille perustulo ei riittäisi toimeentulo, olisi oltava sitten joku muu (harkinnanvaraisen) toimeentulotuen väylä.

Kalliita kustannuksia ei pitäisi tukea yhteiskunnan varoista vaan niiden tulisi perustua markkinaehtoisuuteen. Helsingin kalliit vuokrat tulee maksaa työnantajien palkkojen kautta, ei suinkaan yhteiskunnan tule tukea yritysten halpaa työvoimaa.

Kyllä, olen Mikko Välttilän kanssa samaa mieltä. (Vääristävistä) maataloustuista pitäisi päästä eroon. Mutta kuten hän toteaa, maataloustuet ovat myös keino ylläpitää maataloustuotteiden hintavakautta. Joten niillä on paikkansa ohjausvälineenä oikealle tasolle asetettuna.

Joka tapauksessa on ihan hyvä, että perustuloa mietitään. Puolueiden tulisi vain luopua oman mallinsa mustasukkaisesta puolustamisesta ja miettiä, mikä kussakin mallissa on hyvää ja mikä vaatisi parantamista.

Käyttäjän LukasKorpelainen kuva
Lukas Korpelainen

Kuten yllä olevassa linkissä http://perustulohack.fi/elinkustannuslisa kätevästi on selitettynä, malli ei tosiaan jaottele Suomea kahteen luokkaan "Helsinki ja maaseutu". Hackin aikana tehdyissä esimerkkilaskelmissa vain käytettiin esimerkkeinä Helsinkiä ja vastaavasti halvemman asumisen maaseutupaikkakuntaa.

Jotta malli voisi toimia oikeassa elämässä, sen pitää luonnollisesti olla kustannuksiltaankin kestävä, ja se onkin se kriittisin kysymys tässä vaiheessa. Simuloinnit kustannusten arvioimiseksi on seuraava askel, jota viikonlopun Perustulohackissa ei ollut mahdollista tehdä. Eli tämä on konsepti, jota kehitetään.

Käyttäjän RaimoLaakso kuva
Raimo Laakso

Tuo on aivan oikeansuuntainen malli lopulliseen kehittelyyn. Tuohon elinkustannuslisään saattaisi sopia vielä jonkinlainen verotuksella ohjattava malli lisäksi, jolloin pystyttäisiin määrittelemään hyvinkin tarkkaan erilaisille alueille sopivat tasot. Perusosan laittamalla kahteen osaan pystyisi vielä määrittelemään erilaisia erikoistapauksia, kuten maksetaanko ulkomailla osa-aikaisesti asuvalle pienempää korvausta, koska hän ei ole nopeasti kotimaisen työmarkkinan käytettävissä tarvittaessa, vai meneekö perustulo heti muuttaessa poikki.

Jonkinlainen määritelmä pitäisi varmaan olla myös sille, missä vaiheessa esim. maahanmuuttaja pääsee perustulon piiriin, ettei synny järjestelmän hyväksikäyttöä liian helpon sisäänpääsyn takia.

Kaiken kaikkiaan tuo taso ollee aika oikea ja vastaa nykyisenkin järjestelmän kustannuksia. Yleisen työllisyystilanteen huomattavasti parantuessa järjestelmään pitää sisällyttää se, että verotus leikkaa edun pois, jolloin kustannukset seuraavat samaa tahtia perässä.

Toivottavasti tuo perustulo tulee jossakin vaiheessa käyttöön, koska se kannustaa huomattavasti paremmin ottamaan vastaan lyhyempiäkin työrupeamia kuin nykyjärjestelmä ja purkaa turhaa byrokratiaa pois järjestelmästä. Onnittelut tunnustuksesta ja tsemppiä jatkokehittelyyn.

Reijo Jokela

Mikä on muuten kanta harkinnanvaraisuuteen, eli mahdollistaisiko tämä malli elämäntapaintiaanina olemisen ja ikuisuusopiskelemisen? Tämä näyttää vihreille olevan hyvin tärkeää, että harkinnanvaraisuus tässä mielssä poistuisi.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Perustulon kytkeminen asumiseen Suomessa ehkäisisi varmaan hyvin väärinkäyttöä (?), jossa ulkomailla oleskeleva tai asuva henkilö nostaisi Suomesta perustuloa.

Toisaalta tuettu asuminen vääristää asumiskustannuksia: Vuokrat nousevat heti kun asumistukikin nousee. Asumistuesta saaja käyttää hyväkseen joka euron maksimirajaan asti.

Siksipä yksi perustulosumma antaisi käyttäjänsä valita miten haluaa tulonsa käyttää - panostaako asumiseen vai muuhun elämiseen. Se taas kaatuu siihen ettei ihmisten olinpaikkaa voida helposti valvoa ja tuet virtaavat myös ulkomaille.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Yritin ulkomailla asuessa pitää jonkin aikaa osoitetta Suomessa. Se oli vaikeaa. Tuollainen huijaaminen siis edellyttää käytännössä "rikoskumppania" Suomesta jonka osoitteessa asuu paperilla. Ehkä joku tuohon viitsii ryhtyäkin, mutta toisaalta sellaista systeemiä ei ole jolla ei olisi yhden yhtäkään väärinkäyttäjää. On pieni joukko niitä jotka nyhtävät rahat nykyiseltäkin järjestelmältä tavalla tai toisella. Tästä syystä tällainen periaatteessa mahdollinen porsaanreikä ei saisi olla perustulon käyttöönoton esteenä.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Mikäli perustuloa maksetaan kaikille joilla on oleskelulupa, kuinka moni maailman ihminen kokee kiusausta käydä "avaamassa tili" Suomeen?

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas Vastaus kommenttiin #15

Varmaan melko moni. Mutta Suomen valtion tehtävä on huolehtia, ettei siinä onnistu kuin harvat ja valitut.

Aarne Relander

Perustulo on ihan mielenkiintoinen idea, eikä tämän esityksen ajatus porrastamisesta ole välttämättä mitenkään huono. Pikaiset laskutoimitukset herättävät kuitenkin vähän kysymyksiä käytännön toteutukseen liittyen..

PK-seudulla asuvat ~1 000 000 ihmistä saavat 950e/kk.
1 000 000 * 950 * 12 = 11 400 000 000e/v

Maakunnissa asuvat ~4 500 000 ihmistä saavat 750e/kk.
4 500 000 * 750 * 12 = 40 500 000 000

Yhteensä tämä perustulomalli maksaisi siis n. 52 miljardia vuodessa.

Suomen budjetti vuonna 2016 on n. 54,5 miljardia. Perustulon maksun jälkeen jää siis esim. koulujen, infrastruktuurin ja terveydenhuollon pyörittämiseen pari miljardia euroa.

Ok, lukuja ei oltu tarkkaan ehditty miettiä, mutta onhan tämä nyt ihan hurjan kaukana mistään realistisesta.

Käyttäjän SeppoTossavainen kuva
Seppo Tossavainen

Tähän yhteen kohtaan en ole nähnyt vastausta. Toistan Aarne Relanderin kysymyksen ja pyydän perustulomallien esittäjiltä laskelman, miten tämä rahoitetaan:

Perustulon menot olisivat 52 miljardia
Valtion tuloverot nyt 15 miljardia
Alijäämä 37 miljardia

Nykyinen julkisen talouden alijäämä 7 miljardia vuodessa.
Perustulon jälkeen julkisen talouden alijäämä on siis 44 miljardia vuodessa.

Valtiontalous olisi siten konkurssissa heti, kun päätös koko valtakunnan laajuisesta perustulosta olisi tehty.

Juha Merisaari

Vihreiden kustannuslaskennan algoritmit tuottavat radikaalisti poikkeavia tuloksia realimaailman kustannuksista. Harry Potter touhua.

Käyttäjän PiviHTyni kuva
Päivi Tyni

Haluan valaista vihreitä perustulonsuunnittelijoita siitä, että asumisen liittyy myös muita kuluja, kuin vuokra/vastike. Tällaisia ovat kotivakuutus, saunamaksu ja sähkö. Nämä huomioidaan toimeentulotuessa. Samoin lääkärin määräämät lääkkeet. Itse elän työmarkkinatuella ja asumistuella ja saan em. syistä myös toimeentulotukea. Toimeentulotuen tarve ei siis sinällään kerro, että "ihminen tarvitsee muitakin sosiaalipalveluita". Nykyinen työmarkkinatukinetto, noin 580 € ja asumistuki jättävät vuokran/vastikkeen jälkeen käyttöön vain parikymppiä yli toimeentulotukinormin. Tätä ei mallissanne olla korjaamassa.

Maakunta-ajattelu ihmetyttää sikäli, että esimerkiksi täällä Pirkanmaalla on ihan maaseutuakin, mutta sitten on Tampere, pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki, jossa on nyt noin 220 000 asukasta ja lisää tulee koko ajan. Yksiöiden vuokrat yksityisillä markkinoilla eivät juurikaan alita 500 €:a.

Käsitteistä vielä: ei ole olemassa "elatusaputukea". On elatusapu ja elatustuki.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Kuten muutama muukin, kyseenalaistan ajatuksen siitä, että Helsingissä pitäisi maksaa enemmän perustuloa kuin jossain syrjäkyillä.

Helsingissä asunnot ja vuokrat ovat kalliita, joten ihmisillä on tässä kohdassa suurempi tarve rahalle kuin muualla. Toisaalta Lapissa etäisyydet ovat pitkiä, lämmityskulut suuria ja palkat keskimäärin alempia kuin Helsingissä, joten näillä syillä myös siellä pitäisi maksaa korotettua perustuloa. Ehkä olisi järkevää maksaa sama perustulo kaikille, ja antaa ihmisten valita asuinpaikkansa omien preferenssiensä ja maksuhalukkuutensa mukaan.

Tähän liittyy tietenkin se, että tällä hetkellä Helsingissä maksetaan korotettua asumistukea. Minusta tuonkin eriarvoisuuden voisi askelittain poistaa. On todennäköistä, että vuokrien ja asuntojen hinnat putoaisivat tämän seurauksena jonkin verran.

Joka tapauksessa tuntuu hölmöltä vaihtoehdolta siirtää tällainen paikallinen tuki (joka nyt maksetaan periaatteessa vain apua tarvitseville) suoraan kaikkia (myös rikkaita) kansalaisia koskevaan perustuloon. En tosin lukenut ehdotusta läpi, joten en tiedä, yritettiinkö siinä jotenkin peruuttaa näitä ongalmallisia sivuvaikutusia.

Miten muuten estettäisiin sellainen kikkailu, jossa henkilä muuttaisi muodollisesti Helsinkiin saadakseen korkeaa perustuloa, mutta asuisi tosiasiassa jossain muualla? Käytännössä ko. henkilö voisi ilmoittaa muuttavansa vaikkapa kaverin luo kimppakämppään.

Käyttäjän SeppoTossavainen kuva
Seppo Tossavainen

Ennen kuin mennään yksityiskohtiin ja jakamaan rahaa maaseudun ja Helsingin kesken, pitäisi saada laskelma tämän mallin vaikutuksesta valtiontalouteen.

Vaikuttaa siltä, että perustulokokeilun tulopuoli on täysin pimennossa. Eli mistä tulot 52 miljardin vuosimenojen rahoittamiseen, kun valtion tuloveron tuotto on "vain" 15 miljardia ja valtiontalouden alijäämä tällä hetkellä 7 miljardia vuodessa?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Jos minulta kysyttäisiin, niin lähtisin perustulokokeilussa siitä, että valtion kulut pyritään pitämään ennallaan, ja vain rahojen jakotapa muuttuu. Moni perustulon kannattaja varmaankin haluaisi kaiken normaalin kulutuksen kattavan "kansalaispalkan". Minä lähtisin kuitenkin liikkeelle siitä, että rahaa ei anneta sen enempää, mitä joka tapauksessa annettaisiin kenelle tahansa laiskottelusta kiinnostuneelle kansalaiselle, joka sanoo ei kaikille ehdotuksille edes harkita töiden tekemistä. Tuosta määrästäkin vain osa annettaisiin perustulona, ja loput anomuksesta, sosiaalisista syistä.

Käyttäjän SeppoTossavainen kuva
Seppo Tossavainen Vastaus kommenttiin #23

Niinhän se menisi eli on aivan oikea idea, että valtion / julkisen puolen menot ja tulot pidettäisiin perustulossa ennallaan.

Mutta yksi laskelma tarvitaan, ennen kuin rahaa voidaan jakaa uudelleen. Eli toistan: Miten rahoitetaan 52 miljardin euron menot 15 miljardin tuloverolla? Lisäksi pitäisi ensin rahoittaa nykyinen 7 miljardin alijäämä eli laskelma on: Menot 52 miljardia, Tuloja 15mrd - 7mrd vajaus eli tuloja olisi tiedossa nyt 8 miljardia.

Mistä saadaan tulot. Ennen laskelmaa keskustelu perustulosta on täysin hyödytöntä.

Oletan, että puuttuvaa erää ei saada perustuloa tai muita tuloja verottamalla. Vaikuttaa siltä, että edes 100% tai 200% tulovero ei riitä perustulon rahoittamiseen.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #25

15 yksikköä ei tietenkään riitä minkään 52 yksikön hankkeen rahoittamiseen. Nykyisen alijäämän rahoittaisin jollain markka-aikaista devalvaatiota muistuttavalla konstilla, eli laskemalla kaikkien kansalaisten törsäystasoa suhteessa ulkomaihin. Helpoin mutta silti näköjään kaikkien osapuolten kaihtama tapa on suora palkka-ale. Uusa tuloja saadaan siitä, että talous saadaan jälleen pyörimään ja työttömät töihin, verorahoja tuottamaan niiden kuluttamisen sijaan.

Perustulo tulisi pääasiassa rahoittaa niin, että nykyisiä tukia leikataan jokseenkin vastaava määrä. Tämä tarkoittaa esim. opintotukia, työttömyyskorvauksia, eläkkeitä (jos eläkeläisetkin otetaan mukaan järjestelmään), yritystukia, sosiaaliavustuksia, muiden tulojen verotuksen lievää kiristämistä. Ei siis ole tarpeen maksaa kansalaisille entisiä avustuksia, jos jo saavat perustulon automaattisesti käteen. Eri rahoituskanavien järjestelyssä riittää paljon työtä, mutta lopputuloksen tulisi olla nykyistä selvästi yksinkertaisempi. Tavoite on, että perustulo turvaisi elämää niin, että muita anomuksia ei tarvitsisi niin usein täytellä. Muutoksia nykyiseen rahanjakoon pitäisi tulla ainakin niin, että kannustinloukut tasoitettaisiin, ja tuilla ei voisi enää keinotella eikä niiden saamisen kanssa kannattaisi laskeskella niin kuin nykyään. Jokainen työtehtävä toisi lisärahaa eikä tulojen putoamisen riskiä olisi.

Käyttäjän SeppoTossavainen kuva
Seppo Tossavainen Vastaus kommenttiin #27

Mutta, pitkät puheenvuorot ja mallit, jossa ei esitetä rahoitusta mammuttimaisten menojen rahoittamiseen ovat kai turhia. Siispä rahoituslaskelma pöytään, niin katsotaan sitä ensin.

Oma arvio (myös ilman laskelmaa) on, että hanke on täysin huuhaata, hyvät tulot kansalle, ei rahoitusta. On vain hienoja visioita, aivan kuin kommunismi, joka oli hyvä idea, mutta ei toiminut käytäntöön sovellettuna, vaan johti vuosikymmenien mittaiseen köyhyyteen ja säälimättömään ja ankeaan diktatuuriin.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #28

Minun tuntumani asiaan on, että "hyvät tulot kansalle" on huuhaata. Sen sijaan kannustinloukkujen poistaminen nykyistä yksinkertaisemmalla ja suoraviivaisemmalla järjestelmällä ei olisi huuhaata.

Kun katson mitä Suomen poliitikot ovat eri järjestelmiä viritellessään saaneet viime vuosina aikaan, voi ajatella että olisi parempi, että pitäisivät näppinsä erossa tästäkin. Mutta toisaalta jonkun pitää yrittää korjata yhteiskuntaa paremmaksi, ja kansa saa suunnilleen sellaiset poliitikot kuin se ansaitsee.

Käyttäjän PetriF kuva
Petri Flander

Onnittelut hyvin tehdystä presentaatiosta.

Jos käytetään kelan julkaisemia tietoja pohjana, mallin 850e +/- 100e perustulo vastaa 57% veroprosenttia.

Pelkkä 550e vastaa taas noin 43% veroprosenttia.

Tämäntyppisten ratkaisumallien poliittinen haaste on siinä, miten myydään idea 57% veroprosentista - vaikka todellinen nettovero on perustulo-osan saamisen jälkeen aivan toinen.

Tai, miten käydään menestyksellien debatti suomen pankin käyttämisestä korkeaan perustuloon liittyvän veroprosentin madaltamiseen, ja erityisesti tästä väistämättömästi seuraava inflaatiovaikutus-vääntö.

Joka tapauksessa, tämä esitys osaltaan edistää perustulokeskustelua.

Käyttäjän PerttiRanne kuva
Pertti Ranne

Perustulo malleja niin monta , että sen läpi saaminen lakiin , kestää vähintäin yhtä kauan kuin sote mallikin.

Käyttäjän JormaPeltonen kuva
Jorma Peltonen

Kai tässä otetaan huomioon esimerkiksi Punavuori ja Kaivopuisto erillään esimerkiksi Itä-Helsingistä. Etelä-Helsingin asumiskustannukset kun ovat selvästi Itä-Helsinkiä suuremmat?

Eli vakavasti ottaen tämä vihreiden aatetovereilleen yhteiskunnan rahojen kuppaamin näkyy vähän liian selvästi läpi. Perustulossa on ideaa, mutta sen tietenkin tulee olla sama kaikille. Eikös näissä Sote-asioissakin kansalaisten yhdenvertaisuutta käytetty esimerkiksi raha seuraa asiasta mallia vastaan. Eli mitenkäs se nyt on mahdollista asuinpaikan mukaan etuuksia määritellä?

Koko PK sudun "kohtuuhintaisten" asuntojen perään haihattelu on samanlaista aluepolitiikkaa kuin Kepun siltarummut, joita niin kiivaasti etelässä arvostellaan. Rehellin markkinatalous toimii niin, että jos pääkaupunkiseudulla ei ole varaa asua, niin sitten asutaan muualla. Ja jos PK seudulle ei saada matalapalkka-aloille työntekijöitä kun asumiskustannukset on liian korkeat, niin sitten heille on vaan maksettava enemmän palkkaa. Tämä tietysti johtaa siihen että hintataso PK -seudulla nousee ja kenties jotkut yritykset lähtevät halvemman kustannustason perässä esim. Hämeenlinnaan tai Forssaan, mutta näinhän sen kuuluukin toimia. Tarvitsee sitten vähemmän tempputyöllistää siellä Forssassa.

Toimituksen poiminnat

Sivut