*

Lukas Korpelainen Sosiaaliliberaali yhteiskuntavaikuttaja Helsingistä. Blogissani kerron, miten maailma ja hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan, tule mukaan keskusteluun!

Tarina kahden kerroksen työsuhteista

Kerron teille tarinan. Tarina sijoittuu niemeltämainitsemattomaan valtion tutkimuslaitokseen, mutta sama tarina toistuu lukemattomissa muissakin työpaikoissa ympäri Suomea.

 

Työpaikan työntekijöistä osa toimii toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja osa määräaikaisissa. Monet näistä määräaikaisissa työsuhteissa olevista ovat kuitenkin käytännössä vakinaisia työntekijöitä, joiden merkitys työpaikalla on verrannollinen vakinaisissa työsuhteissa työskenteleviin, mutta heidän määräaikaisia työsopimuksiaan vain ketjutetaan.

 

Syy ketjutukseen on korkeampi irtisanomissuoja, joka liittyy vakinaisiin työsuhteisiin. Tämä tulee työehtosopimuksesta. Työnantajat välttelevät vakinaisten työsuhteiden solmimista, sillä olosuhteiden muuttuessa työntekijöiden irtisanominen vakinaisista työsuhteista tulee kalliiksi.

 

Tarinamme työntekijälle tämä aiheuttaa ylimääräistä stressiä, sillä työsopimus täytyy uusia säännöllisen epäsäännöllisesti määräajaksi kerrallaan, vaikka työ on luonteeltaan jatkuvaa. Joskus täytyy jopa hakea samaa työtä näennäisesti avoimen haun kautta.

 

Tämä teettää myös ylimääräistä työtä organisaation hallinnolle uusia sopimuksia ja hakuja pyöritellessä, mikä on budjettinäkökulmasta pois laitoksen varsinaisesta tehtävästä, tutkimuksesta.

Työsopimuslaki kieltää periaatteessa pysyvän työvoimatarpeen määräaikaisen ketjutuksen (luku 1, 3§), mutta hataralla pykälällä ei juurikaan ole merkitystä. Jos kerran nämä työntekijät ovat todellisuudessa jatkuvasti työsuhteessa, voisiko heille mahdollistaa jatkuva työsopimus irtisanomissuojan pysyessä lähempänä määräaikaisten tasoa? Toki korkea irtisanomissuoja on kiva asia, mutta se myös nostaa työllistämisen riskiä ja kustannuksia, jolloin ihmisiä palkataan vähemmän.

 

Palataan tarinaan. Maan hallituksen leikkausvimma johti siihen, että kyseisen tutkimuslaitoksen budjettia oli leikattu ja lisää leikkauksia oli vielä tulossa – vuoden lopussakaan ei ollut olemassa vielä budjettia alkavalle vuodelle. Leikkausten ja budjetillisten epävarmuuksien vuoksi tutkimuslaitoksen täytyi vähentää henkilöstöä. Tämä kävi niinkin karusti, että jätettiin vain uusimatta päättyvät määräaikaiset työsuhteet. Tämä siitä huolimatta, että osa määräaikaisista saattoi olla laitoksen toiminnalle tärkeämpiä kuin osa vakinaisista – perusteena ei ollut tarve tai suoriutuvuus vaan työsopimuksen laatu. Sokea leikkuri, joka on juustohöylääkin huonompi, sillä potkut eivät kohdistuneet tasaisesti, vaan joistakin työskentelyryhmistä lähti puolet tekijöistä pihalle ja joistakin ei yhtään. Yt-neuvotteluissa olisi sentään voinut arvioida työntekijöiden tarpeellisuutta ja järkevöittää irtisanomisia, mutta se taas on raskas prosessi, jota halutaan välttää. Siis määräaikaiset pihalle. Näin kävi myös tarinamme työntekijälle.

Ai niin, mainitsinko, että nämä työntekijät tuppaavat keskimäärin olemaan nuoria naisia, kuten oli myös tämän tarinan työntekijämme? Naiset ovat yliedustettuina määräaikaisissa työsuhteissa. Että kiitos vain siitä yhdenvertaisuudestakin…

 

Tilanne, jossa työehtosopimuksessa on tehty suuri ero työsuhteiden kustannuksissa perustuen sopimuksen voimassaoloaikaan, saa aikaan jaon kahden kerroksen työntekijöihin samassa työpaikassa, koska kaikkia ei ole varaa vakinaistaa. Tiukan kahtiajakavan leikkurin väärälle puolelle jäävän työntekijän työsuhde on selkeästi huonompi kuin sen vähän onnekkaamman. Pahimmassa tapauksessa voi käydä niin, että viiden vuoden ketjutuksen jälkeen työntekijän työsuhde lopetetaan, koska ei voida vakinaistaa, muttei voida jatkaa ketjuttamistakaan.

Teesi: Eikö olisi parempi mahdollistaa tarkoituksenmukaiset työsuhteet? Joku tähän väittänee vastaan, että ”eikö tässä vain heikennetä irtisanomissuojaa, joka ei ole keneltäkään pois?”. Erityisosaajien palkkaamiseen varmasti tarvitaankin korkeita irtisanomissuojia työsopimuksissa, mutta vähän tavallisemmille tai aloitteleville työntekijöille kaikki-tai-ei-mitään -malli ja ennalta määrätyt irtisanomissuojan tasot tekevät ikävää jälkeä, kuten näimme, ja pahimmillaan johtavat työntekijöiden työttömyyteen. Itse valitsisin enemmän joustoa ja sopimisen varaa sopimuksiin ja enemmän turvaa ihmisten toimeentuloon valtion puolelta. Myöskään määräaikaisuuksia ei tarvitsisi enää käyttää kiertokeinona eikä niiden käyttöä tarvitsisi perustella viranomaisille.

Ps. Sukupuoliaspektiin auttaisi lisäksi se, että vanhemmuuden kustannukset tulisi suoraan Kelan maksettavaksi, jolloin lievennetään työnantajalle koituvaa taloudellista riskiä raskaaksi tulevasta naisesta.

 

(Alkuperäinen kirjoitus blogissa: http://korpelainen.fi/2016/06/07/tarina-kahden-kerroksen-tyosuhteista/ )

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän LukasKorpelainen kuva
Lukas Korpelainen

Selvitetäänpä lukijoiden mielipidettä: Pitäisikö sallia vakinaiset työsuhteet ilman irtisanomissuojaa?

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Vakinaiset työsuhteet ilman irtisanomissuojaa???Sorry nyt vaan,suomessa sanotaan ihmisiä irti joka päivä,oli sitten suojaa tai ei.Työntekijän irtisanomiseen ei paljon tarvita "selityksiä"sama homma on jatkunut jo 20 vuotta ainakin.

Tässä maassa on kuule tuhansittain,kymmeniä tuhansia hyväksikäytettyjä ihmisiä joiden työsuhteet ovat näitä määräaikaisia,osa-aikaisia,nollasopimuksilla,pätkäduuneja jne.jne.Tällaiset irtisanomisuojat ovat täyttä tyhjää pölinää.Monet eivät noudata yhtään mitään sopimuksia tahi muitakaan,ja se ns."paikallinen sopiminenkin "jolla poliitikot ratsastivat oli tättä fuulaa,suomessa on paikallinen sopiminekn ollut jo vuosia.Nyt sitä ainoastaan haluttiin huonontaa työtekijöiden osalta.
Työnantajalle ei ole mitään ongelmia irtisanoa porukkaa,ei joudu maksamaan ei tule muitakaan sanktioita.

Suomessa on 700 000 työtöntä,tempputyölliset ynm.1pvä.kk duunia tekevät eivät ole mitään oikeita työssäolevia.Sama koskee halpatyövoimaksi raijattuja joiden elanto tulee sossuluukulta ja kelan as.tuesta.Suomessa ei ole matalapalkkaa vaikka sitäkin poliitikot valehtelevat kilvan,saksassa se on 8 euroa tunti.Suomessa saat maksaa vaikka 6 euroa,ellei 5 ihan kuinka kehtaat hyväksi käyttää.Tässä maassa on saanut sopia palkat työnantajan ja työntekijän kesken ihan vapaasti tähän päiväänkin asti.

Ne on herrat ja narrit joille maksetaan kultainen kädenpuristus ja bonukset ynm.joita eivät ole ansainneet,sekä erorahat kun jäävät es.kiinni veronmaksajien rahojen kuppaamisesta ja lahjuksista jne.tahi vahingon aiheuttamisesta suomalaisile veronmaksajille.

Käyttäjän LukasKorpelainen kuva
Lukas Korpelainen

Monilla aloilla on kyllä sitovat minimipalkat ja irtisanomissuojat (vakinaisille, ei määräaikaisille).

Olisi aika lopettaa määräaikaisilla sopimuksilla keinottelu ja kiertokeinot ja rehellisesti sallia kuhunkin tilanteeseen sopivat työsopimukset – voisi työllistäminen ja työllisyyskin parantua. Onko sinulla jotain muita toimenpide-ehdotuksia?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Minusta tilanteen pitäisi olla selvä. Työnantaja ei ole sosiaalitoimisto, sosiaalitoimisto on sosiaalitoimisto. Jos töitä on niin tehdään töitä ja kun ei, leuka pystyyn ja kohti uusia seikkailuja. Korkea irtisanomissuoja tarkoittaa myös korkeaa rekrytointikynnystä ja siitä koko maa maksaa todella kovan hinnan hyvinvointitappiona.

Toimituksen poiminnat

Sivut